keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Mennäänkö naimisiin?

Mennäänkö naimisiin?
Mennään.

Synttärilahjassa:


Synttärikakussa:



Minulla ei ole ollut moneen vuoteen (ainakaan kymmeneen) synttärikakkua. Tänä vuonna päätin että se on säälittävää ja leivoin kakun! Sitä paitsi oli niin sopivan puolihuolimattomasti synttärilahjalaatikon pohjaan liimattu tuo 'Mennäänkö naimisiin' -tarra ja halusin vastata siihen yhtä puolihuolimattomasti lippuviirillä kakussa :)


Tavoitteena oli pieni kakku, koska vieraita ei ollut kutsuttu ja pohjaohjeen (niinkuin idean koko kakkuun) nappasin Suklaamarenki-blogista.  Päätin rohkeasti kokeilla myös kakkutaikinan värjäämistä.. väristä tosin ei tullut ihan tavoitteen mukainen, mutta punajuuren värisenä hauska silti. Sitäpaitsi punajuurikakkua on olemassa!

Tein pienen pohjataikinan ja paistoin sen kahdessa pienessä vuoassa. Näin sain neljä kakkukerrosta. Punaiseksi värjätty Red velvet cake on yksi klassikkokakuista isoilla hoodeilla ja se tyypillisesti kuorrutetaan tuorejuustoseoksella. Esimerkiksi kuuluisan Lontoolaisen Hummingbird Bakeryn ihanassa kirjassa 'Leivonnaisia herkkusuille', Red velvet -kakku oli muutettu muffinsseiksi ja ne muffarit menevät kokeiluun heti kun on aikaa. Mutta tässä siis sen enempää asiaan perehtymätön versio samettikakusta. 


"Punajuurikakkupohja"

2 munaa
0,6 dl sokeria
0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl perunajauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
punaista pastaväriä 


Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää pastaväri, siivilöi kuivat aineet joukkoon ja sekoita mahdollisimman vähän mutta kuitenkin niin että ainekset sekoittuvat. Paista 175 asteessa uunin alaosassa 20-30 minuuttia. Kannattaa tarkkailla kakkua erityisesti jos paistaa pienempiä.

Kakun väleihin halusin valkoista ja vaaleanpunaista täytettä. Vaaleanpunaisen täyte on vadelmamoussea eikä enää mitään hajua reseptistä. Taisin laittaa siihen vatkattua kermaa, soseutettuja vadelmia, tuorejuustoa, pari liivatelehteä ja luultavasti vähän sokeria. Valkoinen täyte on tehty vaahtokarkkimassasta, jota sattui lähtemään mukaan purkillinen Prisman Amerikka-hyllystä. Vaahtokarkkitahnaan lisäsin muistaakseni yhden liivatelehden ja jotain muuta.. Täytteissä käytetty liivate selittyy kakun korkealla muodolla, sillä ajattelin että ilman hyydytettyä täytettä kakkua tulee olemaan vaikea leikata. 

Kokoamisessa piti olla vikkelä, sillä molemmat täytteet piti saada valmiiksi suunnilleen samaan aikaan ja koota kakku nopeasti ettei täyte hyydy kulhoon. Kostutin pohjat spritellä. Kakun päälle vatkasin kermaa johon sekoitin vähän mansikkatomusokeria kun sitä sattui kaapissa olemaan. 

Suklaamarenki-blogia on idean lisäksi kiittäminen myös siitä että löysin vihdoin näiltä leveysasteilta minivaahtokarkkeja. Vinkin mukaan söpöjä vaahtiksia on Haribon pussissa ja totta se oli, siellä ne odottelivat CM:n karkkihyllyssä!


PS. Turha onnitella, oikeastaan päinvastoin. Kysymys oli esitetty vain puolitosissaan ja koska aikaisemmin on oltu vähintään 75-prosenttisesti tosissaan, tämä oli takapakkia...

Sitä paitsi ei olisikaan kovin hohdokasta tulla kosituksi epilaattoripaketin välityksellä :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti