sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Oliivia oliivin päälle

Nyt on trendikästä valmistaa samaa raaka-ainetta usealla tavalla samalle lautaselle, niinkuin kaikki telkkarin kokkiohjelmia katsovat tietävät. Possua kolmella tapaa, naurista kolmella tapaa ja niin edelleen. Tai varmaanhan tämä trendi meni jo. Eli olen tapani mukaan myöhässä..

Joka tapauksessa tässä reseptissä on oliivia kolmella tapaa: tapenadetahnassa, originaaleina ja öljynä. Se joka tämän keksi (Valion koekeittiössä?) oli nero. Oliivinvihaajat älkööt vaivautuko.


Ongelmaksi meinasi muodostua tapenadetahna. Koska reseptissä mainittiin valmis tapenade, marssin vähän isompaan markettiin mutta jouduin poistumaan pettyneenä. Non, niet, nada... ei ole! Astetta iiteempi ihminen (tai jolla on nörtti puoliso), kaivaa samantien kaupassa taskusta älypuhelimen, googlettaa pikaisesti tapenaden reseptin, ostaa tarvikkeet ja tekee tahnan itse. Kuten allekirjoittanut.


Kreikkalaiset pitapizzat

3 kpl pitaleipiä (tai 4, riippuu paketin koosta)
noin 1 dl punaista pestoa
noin 1 dl tapenadetahnaa
2 dl kalamata-oliiveja
150 g kirsikkatomaatteja
1 prk (180 g) fetaa
mustapippuria

Päälle: 
noin 2 dl partista
suolahiutaleita 
tuoretta basilikaa 
oliiviöljyä
hunajaa

Halkaise pitaleivät (saksilla onnistuu hyvin). Aseta leivipaperin päälle pellille. Levitä jokaisen lätyn päälle pestoa ja tapenadea. Levitä leiville oliivit, puolitetut kirsikkatomaatit ja feta. Rouhi päälle pippuria myllystä. Paista 200 asteessa uunin ylätasolla 6-7 minuuttia. 

Lisää hetken jäähtyneiden pizzojen päälle muutama lusikallinen partista, tuoretta basilikaa ja suolahiutaleita sekä loraukset oliiviöljyä. Jos makean ja suolaisen liitto kiehtoo niin hunaja toimii myös hyvin. 

Alkuperäisessä ohjeessa partis laitettiin pizzan päälle ennen paistamista, mutta kokeilin lisätä sen vasta paistamisen jälkeen. Suolaiset oliivi ja feta - makea hunaja, lämmin lätty - kylmä jogurtti, suolaisen voimakas makuyhdistelmä - neutraali jogurtti. Zen!  

Kehottaisin kokeilemaan myös vihreällä pestolla ja vuohenjuustolla. En kehota lisäämän päälle normijuustoraastetta, ei enää niin zen..

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Brigadeirot

Brigadeirot, Brasilian lahja herkkusuille!

Brigadeirot ovat brasilialaisia tryffelimäisiä makeisia, jotka valmistetaan kondensoidusta maidosta, kaakaojauhosta ja voista. Niistä voi tehdä karkkimaisia palloja jotka pyöritellään kaakaojauheessa, kookoshiutaleissa, strösseleissä, pähkinärouheessa jne tai vaikka dipataan sulaan suklaaseen. Jos karkkimassan jättää löysemmäksi, sen voi kaataa pikkuisiin laseihin syötäväksi lusikalla. Brigadeirot ovat supermakeita, joten en käyttäisi juomalaseja vaan lasien on todellakin syytä olla pieniä! Tiiviimmästä massasta voi myös muotoilla vaikka ruusuja marsipaanin tapaan.

 
Ensimmäisen kerran törmäsin reseptiin muistaakseni Hellapoliisin sivustolla vuosia sitten. Reseptejä on monenlaisia. Joissakin karkkimassa keitetään kattilassa tai paistinpannulla, joissakin kondensoitu maito keitetään purkissaan kuten banoffeeta tehtäessä ja joissakin käytetään mikroaaltouunia. 

Ensimmäisen brigadeirokokeilun tein joulukuun alkupuolella Hellapoliisin ohjeilla tarkoituksena saada aikaan strösseleissä kieriteltyjä nameja. Jep jep.. siinä ohjeessa siis käytettiin mikroa... 
 

No, mikron siivoamisen jälkeen sain aikaan ihan sieviä pallosia joista osan kierittelin strösselissä osan kookoshiutaleissa. 

Brigadeirot mikrossa

1 prk kondensoitua maitoa
4 rkl kaakaojauhetta (jos kaakaojauhon jättää pois, tuloksena on toffeemakeisia)
1 rkl voita

Sekoita ainekset kulhossa ja lämmitä mikrossa täydellä teholla riittävän pitkään (riippuen siitä mitä aiot karkkimassasta tehdä, tryffelimäisiin namuihin 5-6 minuuttia). Sekoita puolen minuutin - minuutin välein. Vaihtoehtoisesti aineksia voi keittää kattilassa miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia jolloin tuloksena on kinuskinkeittäjille tutunoloista seosta, joskin vähän kinuskia jäykempää.

Kaada massa jäähtymään laakeaan kulhoon ja kun massa on jäähtynyt, muotoile siitä öljytyin käsin pieniä palloja. Kierittele pallot strösseleissä, pähkinärouheessa, kaakaojauheessa, strösselissä..


Seuraavan brigadeirokokeilun tein jouluksi kun näin Mausteinen manteli -blogissa jouluisesti maustettettujen brigadeirojen ohjeen. 

Jouluiset brigadeirot (4-5 kpl riippuen lasin koosta)

1/2 tlk kondensoitua maitoa
1 dl kermaa 
40 g tummaa suklaata
1/4 tl kanelia
hyppysellinen kaardemummaa morttelin kautta
1/2 tl vanilja-aromia tai vaniljasokeria
Koristeluun: pari piparkakkua, kourallinen mantelilastuja, rusinoita pieneksi leikattuna, tomusokeria siivilän kautta


Lämmitä kattilassa kondensoitu maito ja suklaa. Sekoittele 5 minuuttia. Lisää sitten vielä kerma ja sekoittele 5 minuuttia miedolla lämmöllä. Mausta ja sekoita hyvin. Kaada massa pikkukuppeihin, koristele ja jäähdytä jääkaapissa. Massa on löysähköä mutta paksuuntuu jääkaapissa.  Kuulemma pitäsi ottaa huoneenlämpöön tunti ennen syömistä, mutta ei maltettu odottaa niin pitkään!



Näistä tuli ihanan täyteläisiä ja joulunmakuisia makeisia!

maanantai 7. tammikuuta 2013

Hopeinen tassu

Hopeasaven tekemisen aloittamisessa on aina jonkinlainen kynnys. Hopeasavi kuivuu niin nopeasti, että kun se on ulkona paketista, on oltava aika selvät sävelet. Vaikka tiesin mitä haluan tehdä (tassuriipuksen), oli pakko harjoitella ensin juustonkuorivahalla. Ja onneksi harjoittelin, sillä sen ansiosta osasin valita oikeankokoiset muotit. En ole ennen tehnyt metallilevyn avulla kuvioita, mutta kun näin alla olevan kuviolevyn, oli se pakko hankkia itselle.


Tassuriipuksen tein niin että ensin kaulitsin hopeasaven litteäksi laataksi. Painoin metallilevyllä tassukuvion laattaan ja sen jälkeen soikealla muotilla muodon kauniimmaksi. Tässä vaiheessa olisi myös voinut tehdä levyyn reiän, mutta päätin porata sen vasta valmiiseen riipukseen.

Kameekorun tein silikonimuotilla. Pehmitin hiukan hopeasavea ja painelin sen tarkasti muotin sisään. Tausta jäi hiukan koveraksi, mutta se ei haittaa. Molempiin koruihin meni 5 g hopeasavea.

Tässä kuivatuksen jälkeen odottamassa vielä reunan siistimistä, eli viilasin varovasti reunasta pois ylimääräisen osuuden. Polttamattoman saven viilaaminen on huomattavasti helpompaa kuin poltetun! Sen jälkeen poltto koru-uunissa.


Polttamisen jälkeen harjasin tassuriipuksen messinkiharjalla ja kiillotin tassun akaattikivellä (näkyy kuvassa). Porasin käsiporalla reiän ja pujotin hopealenkin ja nahkanauhan. Reikä olisi saanut olla hivenen lähempänä korun yläreunaa, mutta ei tuo käyttöä haittaa.


Kameen kiillotin ensin messinkiharjalla. Sen jälkeen käytin korun rikkimaksakylvyssä ja kiillotin kiillotusliinalla. En osannut päättää tuleeko tästä rintaneula, riipus vai mikä, joten voi olla että tein turhaa työtä. Jos nimittäin päätän juottaa kiinnityssysteemin, joudun uusimaan rikkimaksakäsittelyn. Mutta katsotaan sitten ensi vuonna kun kurssi jatkuu mikä tästä tulee. Kiillotin leidin hiukset vielä akaattikivellä, jolloin niistä tuli suorastaan sädehtivät. Harmi kun valokuva ei toista sitä!


Tassuriipus meni syntymäpäivälahjaksi pyöreitä vuosia täyttävälle ystävälle, onnea vielä!