Pidän pyöreistä, pehmeistä muodoista. Vaikka metalli on kovaa ja kylmää, on se mukava saada taipumaan.
Kurssin opettajalla on inspiroiva kirja, jossa esitellään useita mielenkiintoisia metallitöitä vaihe vaiheelta. Hopeinen rannekoru näytti kirjan kuvassa kauniilta, joten päätin yrittää. Tästä lähdettiin liikkeelle, palasta 1 mm*5 mm hopealevyä ja kiepistä 1,3 mm hopealankaa.
Hopealangasta muotoilin levyn ympärillä neljä välikappaletta, joiden päät kiersin kiepeille. Ja näytin niille vasaraa.
1,5 mm hopealangasta alkoi muotoutua isompia kieppejä.
Ja sitten vain yhdistelin. Hätähousu unohti pujottaa lukon viimeiseen lankaan ennen sen kiertämistä, joten jouduin improvisoimaan ja muotoilemaan erilaisen lukon kuin kirjassa. Mutta ei se mitään, siitä tuli hieno. Ei tuohon olisi ostolukko sopinutkaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti